Ruislinnun laulu korvissani



tähkäpäiden päällä täysi kuu;



kesä-yön on onni omanani,



kaskisavuun laaksot verhouu.



En ma iloitse, en sure, huokaa;



mutta metsän tummuus mulle tuokaa,



puunto pilven, johon päivä hukkuu,



siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,



tuoksut vanamon ja varjot veen;



niistä sydämeni laulun teen.








-Eino Leino-












perjantai 9. marraskuuta 2012



Kun viimeinenkin vapiseva
viluinen lehti
pudonnut lokakuun kämmeneltä
kahisemasta
maisemaa peittämästä

miten hiljaista
valoistunutta
avaraa.

Pilvissä kudotaan jo kuuraharsoja 
ja ennen pitkää marraskuu-kaaso
levittää hohtavan hunnun kaiken yli

Jäätyvät aallot 
hääkelloina heläjää
-Maaria Leinonen-



Viivin puutelapaset.

Isälle lähti Espanjaan villasukat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti